Raamatun sana tuo toivon


Eräänä aamuna katselin kotimme ikkunasta ulos. Näin siellä nuoren pojan, joka oli laitettu käsiraudoilla kiinni metallikaiteeseen. Kotitalomme sijaitsee noin 30 metrin päässä poliisilaitoksen takapihasta. Poika itki. Ajattelin, että hän ilmeisesti itki (katui) tekojaan tai sitten nöyryyttävää tilannetta, johon oli joutunut, ehkäpä molempia. Sisimmässäni lausuin rukouksen: ”Rakas Jeesus, haluaisin kohdata tuon pojan, kertoa hänelle sinusta ja auttaa häntä.”

En ole kohdannut kyseistä poikaa vielä, mutta ajattelen, että mikäli kohtaamisemme on Jumalan suunnitelma minun elämässäni, niin se tapahtuu, sillä lukeehan Raamatussa näin: ”Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa niitä hyviä töitä varten, jotka Jumala on ennalta valmistanut, vaeltaaksemme niissä.” (Ef.2:10)

Tätä Raamatun kohtaa olenkin miettinyt ja rukoillut monta kertaa sen jälkeen, kun heinäkuussa tulimme perheenä tänne Bulgariaan. Eräs ystäväni antoi kyseisen Raamatun kohdan minulle (perheelleni) rohkaisuksi, kun vielä olimme Suomessa. Sana on rohkaissut ja antanut toivoa, kun on tuntunut, ettei voi tehdä asioille mitään. Näitä hetkiä ja tunteitahan me jokainen joskus kohtaamme.

Haluankin rohkaista jokaista: Mikäli sinulle tulee mieleesi sanoa jonkun ihmisen kohdalla jokin Raamatun kohta, niin tee se! Siitä Raamatun kohdasta saattaa tulla toivoa kyseiselle ihmiselle, toivoa monille ihmisille, toivoa kansalle tai jopa toivoa monille kansoille.

Raamattu – Jumalan sana – ja Jeesukselle Kristukselle kuuliainen elämä on toivo minulle, sinulle ja kaikille kansoille!

Markus Rokosa