Rosa osaa lukea vain Raamattua


– Minun käteni sopivat paremmin kuokan varteen. Ne ovat liian kömpelöt pitelemään kynää.

Näin Rosa kertoi itsestään, kun ensi kerran tapasin hänet Ecuadorin IPEE-kirkon seurakuntatyöntekijöiden koulutuksessa. Koska hän oli tyttö, vanhemmat eivät antaneet hänen mennä kouluun, vaan hänen piti auttaa kotitöissä, myös pellolla kuokanvarressa.
Nuorena tyttönä Rosa meni naimisiin saman kylän pojan kanssa, joka oli käynyt koulua 10-vuotiaaksi saakka.

– Segundo osaa lukea ja kirjoittaa, Rosa sanoi miehestään.

– Hänellä vain oli yksi iso ongelma. Aina kun oli juhlia, Segundo joi itsensä humalaan ja sitä saattoi jatkua päiviä. Meillä ei ollut rahaa ruokaan, kun kaikki meni viinaan. Kotiin tullessaan hän löi minua ja lapsia.

Elämä oli tiukkaa intiaanikylässä. Ainoat tulot tulivat pienen maatilkun tuotteista, ja kun Segundo teki hanttihommia muualla, rahat menivät yleensä juomiseen.

– Juomisesta tuli jatkuvaa. Enää sitä ei tapahtunut vain juhlissa tai kavereitten kanssa, vaan joka viikonloppu ja sitten viikollakin. Minä en jaksanut enää, piti ajatella lapsia.

Rosan kotiin saapui Jehovan todistajia, jotka kertoivat, että heillä oli terve ja oikea oppi. Samaa sanoivat omastaan kirkonkylän katolinen pappi ja kylän evankelikaaliset uskovat, jotka olivat Rosalle todistaneet.

– Jehovan todistajat lupasivat, että Segundo lopettaa juomisen, jos vain liitymme heihin. Katolinen pappi sanoi, että pitää katua ja totella kirkon ohjeita. Evankelikaalit sanoivat, että Jeesus pelastaa ja parantaa. Kaikki sanoivat, että me tiedämme, mitä Jumala sanoo. Enkä minä edes osannut lukea Raamattua, että olisi voinut tarkistaa, kuka on oikeassa. Silloin rukoilin Jumalaa, että hän antaisi minun itse pystyä selvittämään, mikä se oikea oppi on.

Seuraavana sunnuntaina Rosa vieraili IPEE-kirkon seurakunnassa Cancaguassa. Siellä pastori saarnasi, miten Jumala on opettanut meitä Raamatussa. Kotona Rosa rukoili, että voisi itse tarkistaa asian Raamatusta. Kun hän avasi Raamattunsa, hän huomasi osaavansakin lukea sitä.

– Raamattua osaan lukea, mitään muuta en. En edes hengellisiä kirjoja ja vihkosia. Olen kokeillut lukea sanomalehteä ja lasten koulukirjoja, mutta ei se onnistu. Vain Raamattua pystyn lukemaan, sitäkin hitaasti ja vaivalloisesti. Mutta siitä opin, mitä Jumala on opettanut ja Jeesus sanonut. Sitten sanoin Segundolle, että joko hän tulee uskoon ja liittyy samaan kirkkoon tai meidän pitää erota. Enää en jaksaisi juopon miehen kanssa.

Segundo tuli varovaisesti mukaan seurakunnan tilaisuuteen vaimon uhan alla. Siellä hän sai kokea Jeesuksen muuttavan voiman ja tuli uskoon.

– Siitä lähtien Segundo ei ole kertaakaan koskenut pulloon, sanoo Rosa.

Rosa on nyt IPEE-kirkon Cancaguan-kylän seurakunnan naisten johtaja sekä kichwa-alueen naisten johtaja. Hänen miehensä Segundo on IPEE-kirkon kichwa-alueen kirkkojen puheenjohtaja.

Joanna Sormunen