Aviomies Joseph saattaa Teri-vaimoaan muuttamaan dementia-kotiin.
Viime aikoina olemme vierailleet useita kertoja paikallisissa sairaaloissa seurakuntalaisia tervehtimässä. Muutama ystävä on jojo-liikkeessä kodin ja sairaalan välillä. Viikko sitten yksi ystävä muutti suljettuun dementia-kotiin ja toinen ystävä muutti taivaan kotiin.
Tämänkaltaisissa tilanteissa tuntuu joskus haastavalta pohtia, mitä oikein tarkoittaa se, että mennään yhdessä eteenpäin. Kehotus ”eteenpäin” luo ainakin minun mieleeni mielikuvan menestyksestä, vielä tarkemmin maailmallisesta menestyksestä.
Raamatullisesti eteenpäin menoa mittaa se, mitä hedelmää elämämme kantaa. Ei niinkään se, kuinka paljon maallista satoa tai statusta olemme keränneet. Meidän elämässämme pitäisi päällimmäisenä näkyä rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys ja itsensähillitseminen. (Gal. 5:22)
Pidämme raamattupiiriä Floridan Sun City Centerin eläkeläisalueella ja useimmiten esirukouspyynnöt koskevat lääkinnällisiä toimenpiteitä, testitulosten odottamista tai kuntoutusta. Psalmisti sanoi: ”Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että saisimme viisaan sydämen.” (Ps. 90:12) Jumala on luonut jokaisen meistä ainutlaatuiseksi ja arvokkaaksi. Millainen tahansa on elämäntilanteesi, ei kukaan muu voi täyttää sitä kutsumusta, jonka Jumala on antanut sinulle. Sinä et myöskään voi täyttää kenenkään muun kutsumusta. Jokainen meistä on yksilöllinen.
Seurakunnassamme on herrasmies, jonka vakiotervehdys kysymykseen mitä kuuluu, kuuluu on: ”Olen siunattu ja Jumalan suosiossa.” Tänä vuonna kyseinen herrasmies on viettänyt enemmän päiviä sairaalassa kuin kotonaan, ja yhä edelleen hän tervehtii tuttuja ja vieraita joka päivä sanoin: ”Olen siunattu ja Jumalan suosiossa”. Joka tilanteessa. Aina.
Amanita Marvin