Yhdessä yhteisen asian puolesta


Raamatussa Paavali kirjoittaa näin: ”Minä istutin, Apollos kasteli, mutta kasvun antoi Jumala.” (1. Kor. 3:6).

Olemme olleet perheenä kohta vuoden lähetystyössä Bulgariassa. Vuoden aikana olen huomannut, kuinka tärkeää on muistuttaa itseäni – tai uskon Pyhän Hengen muistuttavan ja rohkaisevan minua – että olemme osa Kristuksen ruumista ja yhdessä menossa eteenpäin Herran Jeesuksen kanssa, pariskuntana vaimoni kanssa (tietenkin myös lapsemme Lahjan), paikallisen Shalom-seurakunnan kanssa, Suomen Vapaakirkon kanssa, jokaisen meidän lähettävän vapaaseurakunnan kanssa ja jokaisen yksittäisen ihmisen kanssa, joka meitä tukee taloudellisesti tai rukoilee puolestamme.

Tässä muutamia tilanteita, joissa ”yhdessä eteenpäin” -ajatus on vahvistunut sydämessäni. Vaimoni Hannan kanssa kohtaamme ja opimme usein uusia asioita täällä Bulgariassa. Ne vaativat yhteistyötä ja itse aina puhun tiimiytymisestä. Tuoreena isänä ja äitinä lastamme (Lahja 2 v 4 kk) kasvattaessa ja hoitaessa menemme yhdessä eteenpäin, keskustelemme vanhemmuudesta ja otamme yhdessä vastaan elämän yllätykset, ilot ja surut.

Rakennamme seurakuntana kirkkorakennusta, ja teemme paljon talkootyötä seurakuntalaisten kanssa. Tämän vasta alkaneen projektin aikana olen huomannut huonoina ja hyvinä hetkinä, kuinka tärkeä ”yhdessä eteenpäin” -ajatus sydämessäni on. Haluan antaa omat ”evääni” yhteisen asian puolesta ja olenkin löytänyt paikkani apumiehenä tässä projektissa.

Suomen Vapaakirkko maksaa meille palkan ja pyytää meiltä rukousaiheita, joita ihmiset voivat kuukausittain lukea esirukousvihkosta ja rukoilla aiheidemme puolesta. Tämä antaa vahvan tunteen siitä, että menemme yhdessä eteenpäin. Tiedän, että meitä tukevissa vapaaseurakunnissa rukoillaan puolestamme – ja myös yksittäiset uskovat rukoilevat – koska menemme yhdessä eteenpäin.

Paavali jatkaa: ”Istuttaja ja kastelija ovat yhtä, mutta kumpikin saa palkan oman vaivannäkönsä mukaan, sillä me olemme Jumalan työtovereita. Te olette Jumalan viljelysmaa ja Jumalan rakennus.” (1. Kor. 3:8-7). Jatketaan yhdessä eteenpäin!

Markus Rokosa