Lähetystyön historia


Kiinan Sisämaanlähetyksen työntekijöitä kiinalaisissa asuissa. Keskellä istumassa järjestön perustaja J. Hudson Taylor, hänestä oik. Jennie Taylor, seisomassa toinen oik. suomalainen Vilho Grönlund.

Kaikki alkoi Kiinasta

Vapaakirkollisen lähetystyön lasketaan alkaneen vuonna 1890. Silloin Agnes Meyer lähti Kiinaan, Kiinan Sisämaanlähetyksen palvelukseen. Hän oli ensimmäinen suomalainen lähetystyöntekijä Aasiassa ja samalla ensimmäinen maassamme lähetystyöhön vihitty nainen.

Lähetysinnostus oli suuri, ja alkuun päästyään työ kasvoi nopeasti. Kiinaan lähetettiin useita lähettejä, ja yhteistyö Kiinan Sisämaanlähetyksen kanssa jatkui vuoteen 1951 asti.

Maailman katolle

Pian alettiin katsella myös Himalajan ja Tiibetin suuntaan, ja vuonna 1895 lähetettiin ensimmäinen lähetti Bhutaniin. Yhteistyöjärjestönä oli Skandinaavinen Allianssilähetys.

Myös Himalajan alueella työ kasvoi ja uusia lähettejä lähetettiin, vaikka alusta asti nähtiin myös lähtijöiden uhrin todellisuus.

Himalajan alueella on vapaakirkollisen lähetystyön vaikutuksesta syntynyt kirkkokunta, Himalajan Vapaakirkko. Lähetystyö alueella jatkuu edelleen. Yhteistyökumppaneina on viime vuosina ollut mm. Nepalin Yhdistynyt lähetys.

Katse Afrikkaan

Afrikka, suomalaisten perinteinen lähetystömanner, pysyi Vapaakirkolle vieraana 50-luvulle asti. Silloin alettiin etsiä uutta kenttää Kiinan sulkeuduttua. Ensimmäinen vapaakirkollinen lähetti matkusti Kongoon v. 1957. Yhteistyökumppanina oli Ruotsin Lähetysliitto.

Kaikkeen maailmaan

Suomen Vapaakirkon lähetyshistorian yli satavuotisella taipaleella työtä on tehty lukuisissa maissa Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Työjaksot ovat olleet joskus kymmenien vuosien mittaisia, joskus lyhyitä projekteja. Alusta asti tähän päivään työtä on tehty yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa.