Paikalla oli kaikkiaan 115 äänioikeutettua seurakuntien edustajaa.
Vapaakirkon hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki totesi Suomen Vapaakirkon syyskokouksen avauspuheessaan, että Vapaakirkossa ei ole pitkän aikavälin strategiaa, vaan suunnittelemme toimintaa vuodeksi kerrallaan. Hän haastoi kokousedustajia pohtimaan, millainen yhteiskuntamme on 10 vuoden kuluttua.
– Asettamalla tulevaisuuden skenaariot oikein, voimme olla proaktiivisia ja muokata ympäristöämme omalla toiminnallamme, Pihlajamäki painotti.
Proaktiivinen seurakunta tarvitsee strategian, koska seurakunta pyrkii saamaan aikaan muutosta.
– Meillä tulee olla päämäärä, jotta emme juokse umpimähkään ja taistele ilmaan hosuen. Hallituksen mielestä nyt on sopiva aika työstää strategiaa Suomen Vapaakirkolle.
Suomen arvopanoraama voi olla tulevaisuudessa vieläkin mielenkiintoisempi. Uusi yhteisöllisyys voi ehkä palata. Kaupungistuminen ja digitalisaatio mahdollistavat sen, että vuosi 2018 voi olla hyvin erilainen kuin vuosi 2028. Myös kirkkomme tarvitsee muutosta.
– Rukoilen, että taivaan Isä antaa viisautta myös Vapaakirkolle strategiseen suunnitteluun, Pihlajamäki päätti puheensa.
Marika Hakola nousi hallitukseen
JunnuHOPE-lehden päätoimittaja Marika Hakola valittiin uutena jäsenenä Suomen Vapaakirkon hallitukseen erovuorossa olleen Jukka Karppisen tilalle äänin 58/55. Helsingin vapaaseurakunnan johtava pastori Ari Korolainen tuli valituksi toiselle kaudelle ja Juhani Ilkka ensimmäiselle täysimittaiselle kaudelle. Ilkka on palvellut jo hallituksessa varsinaisena jäsenenä vajaan kauden, kaksi vuotta.
Vuodelle 2018 varajäseniksi valittiin Petri Mettovaara (102 ääntä), Timo Jormakka (89 ääntä) ja Arto Jormalainen (46 ääntä).
Suomen Vapaakirkon hallitus ja johtoryhmä siunasi sekä hallitustyöskentelyn jättävän Jukka Karppisen että hallitukseen valitut jäsenet.
Toimintasuunnitelma herätti keskustelua
Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen esitteli toimintasuunnitelmasta johdon painopistealueet, jotka olivat esillä Viikkolehdessä 45/2017.
– Pyrimme tavoitteisiimme rukoillen Jumalan apua ja vaikutusta kaikkeen, mitä teemme. Uskomme, että Jumalan siunaus on ratkaiseva tekijä kaikessa toiminnassamme, ja tahdomme sitä häneltä kärsivällisesti pyytää, Vuorinen linjasi.
Seurakuntiin lähetetystä toimintasuunnitelmaehdotuksesta poiketen hallitus esitti, että Suomen Viikkolehdelle ei nimitetä uutta päätoimittajaa heti vuoden 2018 alusta. Esitys herätti runsasta keskustelua, mutta sai seurakuntien edustajien kannatuksen.
Kirkkokunnanjohtaja ja Alfa-Suomen johtokunta ovat tehneet suunnitelman Alfa-Suomen toiminnan rakenteesta ja resursoinnista kesästä 2018 eteenpäin, niin että Alfa-toiminta jatkuu entistä laajemmalla yhteistyöpanoksella. Taloudellinen vastuu pyritään laajentamaan niiden kirkkojen kesken, jotka Alfaa hyödyntävät toiminnassaan.
Seurakuntien tilanne huolestuttaa
Kotimaantyönjohtaja Sami Westerholmin esitys kotimaantyön painopisteistä vuodelle 2018 herätti vilkkaan keskustelun. Seurakunnan elinvoimaisuuspolku -työkalun käyttöönottoa seurakunnissamme pidettiin tärkeänä. Monet seurakunnat ovat kokeneet, että nuoren sukupolven saaminen mukaan seurakunnan olemassa oleviin toimintoihin on ollut haastavaa.
Syyskokouksen puheenvuoroissa haastettiin vanhempia sukupolvia pohtimaan, onko nuorten osallistaminen olemassa oleviin kokouspainotteisiin toimintoihin ainoa vaihtoehto kaventaa sukupolvien välillä ammottavaa juopaa. Voitaisiinko seurakunnissa sittenkin miettiä uudestaan, mikä olisi uusi tapa elää seurakuntana elämää, joka kokoaisi eri sukupolvet yhteen?
– Helsingin vapaaseurakunnan vanhimmisto on päättänyt jalkautua nuorten pariin. Kukin vanhimmiston jäsen menee vuorollaan mukaan tutustumaan nuorteniltaan ja seurakunnan nuoriin, Reijo Helameri kertoi.
Edustajat kysyivät, ovatko seurakuntamme sellaisia, että niihin voi tuoda ihmisiä, jotka eivät ole uskossa? Elämmekö armosta ja levosta käsin, vai kuormittaako seurakuntaelämä? Miten voisimme oppia sellaista yhteisöllisyyttä, että olisi hyvä olla yhdessä?
– Meidän tulee herätä uudelleen sen tehtävän toteuttamiseen, johon Jumala on meidät kutsunut, Westerholm päätti puheenvuoronsa.
Jumalaa ja lähimmäisiä palvelevaa diakoniatyötä
– Vuodelle 2018 Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä avustus jaetaan yli 50 paikkakunnalle. Myönnetty 160 000 euron tuki jaetaan ViaDia-paikallisyhdistyksille ja vapaaseurakunnille, jotka tekevät ruoka-aputyötä, diakoniasihteeri Kristian Vilkman ilmoitti.
Vuonna 2018 diakoniatyötä tehdään Vapaakirkossa ViaDia ry:n kautta kuudella eri työalalla, joita ovat ruoka-aputyö, vanhustyö, vankila- ja kriminaalityö, ViaDia-torit, monikulttuurinen työ ja päihdetyö.
Nuoria haastetaan mukaan lähetystyöhön
Vuonna 2018 tahdomme olla sytyttämässä uutta Jumalaa rakastavaa sukupolvea vanhempien rinnalle viemään evankeliumia eteenpäin kaikkialle maailmaan.
– Tavoitteenamme on lähettää vuonna 2019 The Legacy Projectin myötä 100 osallistujaa lyhytaikaiseen lähetystyöhön kuuteen maanosaan yhden sanoman kanssa. Projekti toteutetaan yhdessä eri järjestöjen, eri-ikäisten ja eri toimialojen kanssa, lähetysjohtaja Nanna Rautiainen visioi.
Vapaakirkollinen lapsityö täyttää 140 vuotta
– Vapaakirkollinen lapsityö käynnistyi 140 vuotta sitten. Se on juhlan aihe, nuorisotyönjohtaja Tommi Koivunen hehkutti.
Koivunen iloitsi siitä, että usean vuoden tavoite on saavutettu: nuorisotyö on nyt koko kirkon asia. Kaikki toimialat ovat ottaneet nuoret osaksi omia tavoitteitaan.
– Iloksemme saamme ilmoittaa, että nuortentapahtuma järjestetään ensi syksystä lähtien Seinäjoella. Lisäksi haluamme järjestää 15–18-vuotiaille leirin, jonka tavoitteena on sytyttää näky myös nuorten keskuudessa lähetystyöstä ja uusien seurakuntien perustamisesta, Koivunen linjasi.
Kiponniemi kaavailee uutta rakennusprojektia
Kiponniemi on ollut Jumalan ja ihmisten kohtaamisen paikka jo 50 vuotta.
– Tulevaisuuteen katsoen olemme uusineet kaikki mahdolliset tilat. Mahdottomiksi olemme katsoneet parakkien kunnostamisen.
– Tavoitteemme on käynnistää uusi rakennusprojekti, joka tuo 10 uutta majoitushuonetta ja luentotilan. Puolet varoista on jo koottu lahjoituksin, Kiponniemen toiminnanjohtaja Pertti Räty kaavaili.
Seurakunnille tukea lapsityön käynnistämiseen
Päivä tukee vuonna 2018 JunnuHope-lehden kautta seurakuntien lapsityötä. Tyyne-Liisa ja S. S. Salmensaaren opintosäätiön lahjoittama tuki tarjoaa 20 seurakunnalle Marika Hakolan pitämän koulutuksen, joka auttaa käynnistämään tai vahvistamaan lapsityötä seurakunnissa.
KLK ry yhteistyöhön SVN:n kanssa. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on tuoda nuorten tietoisuuteen, että maailmaa voi muuttaa myös yksi lapsi kerrallaan.
Koulutustarjonta monipuolistuu
Suomen teologinen opisto on olemassa seurakuntia varten. Sen tavoitteena on palvella Suomen Vapaakirkon tarpeita kouluttamalla työntekijöitä ja maallikoita. Opiston tarjonnassa lisääntyvät erilaiset monimuotokoulutukset ja lyhytkurssit.
– Opiston tavoitteena on hyödyntää myös digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Olemme jo jonkin verran sitä hyödyntäneet. Monimuotokoulutus on esimerkki tästä. Olemme hankkimassa opistolle välineitä, joiden avulla voi suoratoistaa opetusta myös netin välityksellä, rehtori Timo Lehikoinen paljasti.
– Koulutus on ollut vuosikymmenien ajan kaikkea muuta kuin pullamössöä. Se on ollut täyttä ruista.
Suomen teologinen opisto haluaa olla koulutuskeskus, joka ei tee kompromisseja raamattu-uskollisuudessa, Lehikoinen linjasi.
Ensi vuonna on tulossa uusia koulutusohjelmia: alkuvuodesta ylistyksenjohtajien koulu ja mentorikoulu sekä elokuussa kristillinen musiikkiteatterikoulu Lasse Heikkilän vetämänä. Keväällä järjestetään myös seurakunnan istutus- ja elinvoimaisuuskoulutus.
Syyskokouksessa oli läsnä 106 seurakuntien edustajaa, 8 hallituksen jäsentä ja 1 kirkkokunnanjohtaja — yhteensä 115 äänivaltaista edustajaa.
Teksti ja kuvat: Karoliina Leikkari