Himalajan Vapaakirkon alku ja nykypäivä
Sigrid Gahmberg aloitti terveydenhoidon ja perusti ensimmäisen koulun Baksaduariin, Bhutanin rajakylään. Sikkimissä otettiin suomalaisen kehitysyhteistyön ensiaskeleet Aasiassa.
Tiibetin tuntumassa oleviin eristettyihin köyhiin vuorikyliin tuotiin peruna ja perustettiin omenatarhat ja kutomakoulu sekä -tehdas, joka toimii yhä, vaikka alueelle ei ole myönnetty ulkomaalaisten työlupia yli neljäänkymmeneen vuoteen. Kymmenistä suomalaisista monet taas jäivät sinne. Heistä seitsemän haudattiin Himalajan multiin, yksi katosi tuhotulvassa 1950.
Seurakuntatoimintaa näillä alueilla jatkaa työn tuloksena vuonna 1962 perustettu kansallinen Himalajan Vapaakirkko, jossa on noin 12 000 jäsentä, 130 seurakuntaa ja seurakuntapiiriä ja 100 täysiaikaista työntekijää. Työntekijöiden palkkausta, koulutusta ja uusien kirkkojen rakentamista tuetaan edelleen Suomesta käsin.
Yhdessä Suomen teologisen opiston kanssa on vuodesta 2003 järjestetty jatkokoulutuskursseja Himalajan Vapaakirkon työntekijöille.