Papualaisia naisia Raamatun lukuharjoituksissa.
Meillä länsimaissa Raamattua luetaan paljon omissa oloissa. Itsekin kuulun niihin, jotka ovat löytäneet sen lukemisen ilon, minä varsinaisesti 17-vuotiaana, kun keksin parhaan ajan ja parhaan paikan lukemiselle ja Jobin ja Saarnaajan kirjat alkoivat avautua. Eikä yksin lukemisessa mitään pahaa olekaan, Sana voi silloin tulla lähelle ja puhutella ihan hienolla tavalla.
Jos ollaan tekemisissä yhteisöllisesti suuntautuneiden kieliryhmien kanssa, silloin ei Raamattua juuri voi mainostaa yksin luettavaksi. Perinteisesti vain salattavia asioita tehdään yksin ja ryhmän ulkopuolella, siis yksin lukeminen saatettaisiin nähdä jopa epäilyttävässä valossa. Mutta ryhmässä lukeminen on luonnollista.
Olimme kieliryhmässämme Papua-Uuden-Guinean viidakossa ja pyynnöstä heimoomme tuli ryhmä joka oli kouluttautunut siihen, että raamatunkäännöksiä myös käytetään. Annoimme heille vapaat kädet johtaa kaksiviikkoista kurssia ja sen aikana olimme kuunteluoppilaina. Moni hämmästyttävä asia avautui silmiemme eteen. Ryhmän jäsenet olivat kaikki papualaisia, eri teitä ohjautuneet ja kouluttautuneet tähän hengelliseen tehtävään. Kun he johtivat sessioita, omakielinen Raamattu tuli kunnolla esiin. Päivät kestivät aamusta iltaan ja jokaiselle osallistujalle annettiin lukuvuoroja. Joku oli kehittynyt hyväksi lukijaksi, toinen takelteli ja oli vasta alussa. Mutta niillä eroilla ei ollut mitään merkitystä. Jokainen luki vuorollaan.
Tämä ryhmätoiminta oli niin antoisaa, niin mukaansatempaavaa, että kaksi viikkoa meni hurauksessa. Tekstien kohdalla pysähdyttiin keskustelemaan niiden merkityksestä, mitä meidän pitää tehdä, mihin tämä teksti kutsuu meitä.
Olihan se hämmästyttävää, kun näiden viikkojen loppupäivinä aukiolle pystytettiin iso risti ja sen juurelle vietiin yhteisöä vaivanneet asiat. Vaikka joku yksilö ne kirjoitti paperille, kaikki suunnilleen tiesivät mistä oli kyse. Eihän mikään ole täällä salaista. Jotkut klaaniriidat loppuivat siihen ristin juurelle. Maakiista saatiin ratkaisuun. Samalla oli runsaasti todistajia näihin muutoksiin, joihin luettu teksti niin vahvasti kutsui. Jatkossakin ne päätökset pysyisivät muistissa, koska ne oli tehty yksissä tuumin ja kaikkien läsnä ollessa.
Eläköön siis Raamatun kimppalukeminen siellä, missä juuri se on paras tapa!
Maija Lock