Monipuolinen musiikki inspiroi
Musiikki on keskeinen osa vapaakirkollista työtä ja seurakuntaelämää. Se on tärkeä väline Jumalan kohtaamisessa. Koko seurakunnan osallistuminen jumalanpalvelukseen laulamisen kautta antaa kokemuksen myös yhteydestä toisten kanssa.
Lue lisää vapaakirkollisista musiikkiryhmistä: linkit vasemmalla.
Virsistä räppiin
Ylistyslaulut ovat tulleet osaksi jumalanpalvelusten ja erilaisten tilaisuuksien sisältöä monessa vapaaseurakunnassa. Usein tilaisuus alkaa nk. ylistysosuudella ja jatkuu Hengellisen laulukirjan rukous-, kiitos-, seurakunta-aiheisilla lauluilla.
Jumalanpalveluksissa on myös paljon muuta musiikkia: kuoroja, lauluryhmiä, yksinlaulajia ja orkestereita. Lapset, nuoret ja aikuiset voivat näin hyödyntää musiikillista osaamistaan ja luovuuttaan sekä palvella seurakuntaa lahjoillaan. Ns. räppimusiikki on myös löytänyt omat esittäjänsä ja oman kuulijakuntansa nuorisosta.
Viime vuosina on syntynyt erittäin paljon uusia musiikintekijöitä. Monilla seurakunnilla on omat ylistysbändinsä, jotka soittavat mielellään itse tekemäänsä musiikkia.
Vapaakirkollinen kustantaja Päivä Osakeyhtiö kustantaa myös äänitteitä. Monet uudet musiikintekijät ovat Päivän kautta päässeet toteuttamaan unelmaansa jakaa musiikkinsa monien korvien kuultavaksi.
Lapset ja nuoret musisoivat luonnostaan
Lapsille ja nuorille musiikin tekeminen antaa luonnollisen tavan kasvaa seurakunnan yhteyteen ja vähitellen myös vastuun ottamiseen erilaisista tehtävistä. Musiikilla ylipäätään on tärkeä tehtävä nuoren kasvussa ja kehityksessä. Seurakunta antaa turvalliset kehykset kasvaa eri-ikäisten ihmisten yhteydessä ja toteuttaa itseään, jopa kapinoida aikuisia vastaan vaikkapa suurilla volyymeilla.
Orkesterien ja laulajien yhteistyö on rikkaus
Monipuolisuus on suuri rikkaus Vapaakirkon seurakuntien musiikkielämässä. Vaikkei Vapaakirkolla ole omaa musiikkikoulutusta, lukuisat erilaiset orkesterit, kuorot, laulajat ja soittajat todistavat korkeatasoisesta ammatillisesta osaamisesta.
Gospelmusiikki on edelleen tärkeää. Chariots Gospel Big Band & kuoro on toiminut vuodesta 1986. Yli 40 nuoren soittajan ja laulajan yhteiskristillisen kokoonpanon tavoitteena on tehdä laadukasta, herättävää ja myös viihdyttävää hengellistä musiikkia. Chariotsin laaja musiikkityyyli tavoittaa monenlaisia kuulijoita yli seurakuntarajojen sekä konserttien että äänitteiden kautta. Konserteissa halutaan rakentaa yhteyttä yleisöön yhteisillä iloisilla ylistyslauluilla.
Chariots-yhtye sai vuoden 2013 Golden Gospel -palkinnon Joensuun Gospel -festivaalien yhteydessä 10.08.2013. Palkintona ojennettiin pronssiveistos Gospel-kruunu, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Veikko Myller.
Major Big Band -nuoriso-orkesteri on toiminut vuodesta 1985. Orkesteriin kuuluu puhaltajien ja rytmiryhmän lisäksi laulukvartetti. Laaja puhallinvalikoima mahdollistaa esiintymisen myös perinteisenä puhallin/brass-orkesterina. Suurin osa Major Big Bandin soittajista on nuoria opiskelijoita erilaisista seurakunnallisista taustayhteisöistä. Temppeliaukion kirkon joulukonsertit ovat muodostuneet jo traditioksi. Orkesteri on julkaissut useita äänitteitä.
Vapaakirkon valtakunnallinen puhallinorkesteri on kasvattanut jo monta sukupolvea soittajia. On hienoa kokea leireillä ja harjoituspäivillä perheyhteyttä, kun isommat opettavat pienempiä soiton salaisuuksiin kädestä pitäen. Usein leiri toimii todella perheleirinä, jossa riittää puuhaa niillekin, jotka eivät soita. Orkesterin yhteyteen onkin syntynyt kuoro, joka täydentää hienosti musisointia.
Vuonna 2002 sai alkunsa Pappa Gospel Band kun kypsään ikään ehtineet musiikin harrastajat toivoivat vielä mahdollisuuksia päästä soittamaan yhdessä. Vahvistukseksi saatiin jo alkutaipaleella myös nuorempaa sukupolvea ja orkesterin esiintymisvahvuudeksi tuli 16-20 soittajaa sekä neljä laulajaa, lähes kaikki eri puolilta Suomea. Pappa Gospel Band laulavine pastoreineen on eräänlainen projektikokoonpano, jonka toiminta-ajatuksena on ollut avustaa seurakuntia niiden evankelioimistyössä.
Pappa Gospel Band:iä voisi luonnehtia vaikkapa suureksi ”praise” orkesteriksi, jonka musiikissa on kuultavissa myös big band vaikutteita. Perustana on vahva rytmiryhmä, saxofonisektio sekä vaskisektiot. Orkesteri soittaa ”pappa gospelia” eli pääasiassa ikivihreitä hyviä hengellisiä lauluja sekä uudempaa ylistysmusiikkia uusin iloisin ja svengaavin sovituksin ja rytmein. Lue lisää vasemmalla olevan valikon kautta tai klikkaa Pappa Gospel Band.
Kuoro on kuin lämpöpatteri
Kuoro on kuin seurakunnan lämpöpatteri. Laulajien ja soittajien lämmin yhteys heijastuu kuulijoihin. Kuoron julistustehtävä jumalanpalveluksissa ja saarnan tukemisessa on erittäin tärkeää.
Kuorotoiminta vaihtelee seurakunnittain. Solistien ja pienten ryhmien osuus on lisääntynyt. Vähitellen olemme kuitenkin havaitsemassa muutosta. Ihmiset ovat alkaneet kaivata kuorotoiminnassa toteutuvaa yhteyttä, mikä on synnyttämässä uusia kuoroja.
Braxén-kuoro
Valtakunnallisena kamarikuorona toimiva Braxén-kuoro on perustettu Santalassa vuonna 1973. Ensimmäiset vuodet kuoron taiteellisena johtajana toimi Tapio Nordgren. Hänen jälkeensä johtajana toimineen Harry Westerlundin kaudella kuoro saavutti laajan kuulijakunnan yli kirkkokuntarajojen. Työtä jatkoi Antti Soininen. Vuonna 2009 kuoron johtajana aloitti tamperelainen Juha Törmä.
Kuoron toiminta on viime vuosina laajentunut yhteiskristilliselle pohjalle. Laulajat tulevat eri seurakunnista, ja yhtenä kuoron toiminta-ajatuksena onkin seurakuntien välisen yhteistyön tukeminen. Monilla paikkakunnilla konsertit ja joskus myös jumalanpalvelukset on toteutettu kahden tai kolmen seurakunnan yhteistyönä.
Braxén-kuoron riveissä laulaa noin 25 eri puolilta Suomea tulevaa laulajaa. Kuoro kokoontuu 6–7 kertaa vuodessa harjoittelemaan ja konsertoimaan. Sillä ei ole vakituista kotipaikkaa, vaan harjoitusleirit pidetään konserttipaikkakunnilla. Kuoroon otetaan uusia laulajia ympäri vuoden. Yhteystiedot löytyvät kuoron kotisivuilta www.braxenkuoro.fi.
Kuoron jatkuvasti uusiutuvassa ohjelmistossa otetaan huomioon sekä vapaiden suuntien vahva kuorolauluperinne että uudet hengelliset laulut. Tavoitteena on palvella seurakuntia monipuolisesti sekä jumalanpalveluksien että konserttien muodossa.
Vapaakirkko on aina tuonut ja tuottanut uutta musiikkia
Vapaakirkko on juuriltaan uutta musiikkia tuova herätysliike. Nykyään kansainvälisyys näkyy juuri ylistysmusiikissa ja näin Vapaakirkkokin saa olla osa suurta maailmanlaajuista musiikkiperhettä. Orkesterit ovat vuosikymmenien ajan soittaneet kansainvälisesti tunnettua musiikkia.
Vapaakirkollisen herätyksen puuhamies Constantin Boije oli 1870-luvulla tutustunut englanninkieliseen herätyskristilliseen musiikkiin. Sen innostava tyyli antoi tilaisuuksille reippaan sävyn. 1900-luvun alkupuolella vapaakirkollisen musiikin vahva vaikuttaja Hjalmar Braxen toimi pastorina ja kuoronjohtajana Tampereella. Kerrotaan, että ihmiset jonottivat siellä tunteja päästäkseen kuulemaan hyvää hengellistä musiikkia.
Boijen toimesta julkaistiin Harpunsäveliä -niminen laulukokoelma v. 1883. Braxenin toimittama vuoden 1917 Harpunsäveliä -laulukirja sisälsi yli 800 laulua. Kokoelma oli käytössä karsittuna vuoteen 1976 asti, jolloin tilalle tuli vapaitten suuntien yhteinen Hengellinen laulukirja.
Vapaakirkolla on vuosikymmenien aikana ollut monia musiikintekijöitä, joiden työn kautta koko kirkkokunta on tullut laajasti tunnetuksi. Merkittävimpiä sanoittajia, säveltäjiä, sovittajia ja runoilijoita ovat Mika Piiparinen, Aimo Huttunen, Mirja-Liisa Malmisalo, Vilho Rantanen, Hilja Aaltonen, Anni Korpela, Harry Westerlund, Tapio Nordgren, Hjalmar Braxen, Iina Karttunen, Tekla ja Eskil Renfors sekä Kaarlo Waismaa.